Klemetin Vänni on yksi Kaiholan suurimmista ihmetyksistä ja suoranaisista nähtävyyksistä, kun tummien, suhteellisen isojen orien välistä pilkistää kirjava pieni kaveri, joka tunkee portille heti ensimmäisenä kun ihmisiä ilmaantuu näköpiiriin. Villin näköinen Väinö on hyvinkin ponimainen tapaus ja välillä koko Kaiholan väki katuu hevosen ostoa, kunnes pääsee näkemään miten taitava ja hyvä hevonen se on. Yleisesti ottaen Väinö ei kuitenkaan ole kenenkään kaveri, vaan korkeintaan sietää ihmisten olemassaoloa niin hyvin kuin vain voi. Väinö on sanan jokaisessa merkityksessä yhden ihmisen hevonen, sillä ori ei jostain syystä koskaan oppinut luottamaan ihmisiin, ja uskaltaa rentoutua vain tallin omistajan käsissä, jonka kanssa Väinö jopa nauttii työskentelystä pelleilemättä.

Kuitenkin hoitaessa Väinö on hieman rasittava. Orilla on tapana pistää hanttiin aina kuin vain mahdollista, eikä se todellakaan halua tehdä hoitajan elämästä helppoa. Kunhan harjauksen ja varustuksen hoitaa ripeästi ja määrätietoisesti alta pois, Väinö ei ehdi keksiä ja toteuttaa pahimpia temppujaan. Orilla on kuitenkin paha tapa suorastaan pistää tappeluksi, kun kavioita lähdetään putsaamaan, sillä huonosti koulutettu varsa ei koskaan oppinut tavoille ja edelleen vastustellaan kavioiden putsausta vaikka kuolemaan asti - tai ei ehkä sentään.

Kuten muutkin Kaiholan hevosista, jotenkin Väinö onnistuu olemaan parhaimmillaan vain tasaisella pohjalla ja vaativan ratsastajan kanssa. Väinö on sentasoinen kelmi, ettei sen saa antaa luistaa töistä ollenkaan, tai lopputuloksena on vain pitkänä mateleva hevonen, josta ei saa mitään irti. Vaikkakin, Väinöä ei ikinä voisi kuvailla matelevaiseksi, sillä tähän hevoseen on unohtunut asentaa jarrut ja toimivat jarrupalat. Väinö puuskuttaa menemään täyttä vauhtia tilanteesta riippumatta ja ratsastajaa harvemmin kuunnellen. Vauhtiin on pakko tottua, sillä ratsuttaja toisensa jälkeen on turhaan yrittänyt saada Väinöstä vähän tahdikkaampaa liikettä tuloksetta. Kouluradoilla tämä on tietenkin välillä vähän huono asia, eikä Väinö sen takia mikään paras kisaratsu olekaan. Muuten, jos orin saa jollain ilveellä kuuntelemaan, on Väinö kuitenkin rehellisesti sanottuna hyvä hevonen.

Töppöjalkaista oria on aina hassu katsella, kun se liitää hieman lihapullamaisesti esteiden yli. Kovin korkeaa estettä ori ei mielellään ylitä, mutta hyppääminen on sen mielipuuhaa - etenkin jos pääsee esittämään, että ratsastaja on tehnyt virheen ja esteen jälkeen pääsee vetämään pienet pukkispurtit. Maastossa Väinöllä on hieman samanlainen ajatusmaailma, esitetään, että puskassa oli jotain pelottavaa ja laitetaan kutosvaihde päälle ja kaasu pohjaan!